Normit ja oikeuskäytännöt

Yhteiskunnassa tarvitaan monenlaisia sääntöjä, jotta kansalaisten ja yhteisöjen toiminta erilaisissa tilanteissa olisi luotettavalla ja yhdenmukaisella perustalla. Jos säännöistä luovuttaisiin, ihmiset alkaisivat kiistelemään oikeuksistaan, talous kaatuisi helpommin ja olisi ihan sekaisin. Sääntöjä tarvitaan, ettei ihmiset tekisivät ihan mitä sattuu.

Ilman järjestyssääntöjä olisi sekavaa. Koulumme järjestyssääntöihin kuuluu: ei saa tupakoida koulun alueella, ei saa juoda luokissa, ei saa pitää päähinettä sisällä, päihteiden ja huumeiden hallussapito kielletty.

Oikeus järjestys muodostuu laeista ja asetuksista, joiden säätämisestä vastaavat eduskunta, valtioneuvosto ja presidentti.

Säädöskokoelma on virallinen, painetuista vihkoista koostuva julkaisusarja, jossa julkaistaan tärkeimmät säädökset. Siihen kuuluu yksinoikeus ja julkisoikeus.    

 Oikeuskäytäntö on tuomioistuinten, erityisesti ylimpien tuomioistuinten, ja niihin rinnastettavien muiden lakeja soveltavien toimielinten ratkaisuista muodostuva lakien soveltamistapa. Oikeuskäytännön merkitys on mielestäni suurempi Yhdysvalloissa. Siihen vaikuttaa myös vaitiolovelvollisuus, antamaansa valaa ei saa rikkoa se on rikos.

Yksityisoikeuteen kuuluu siviilioikeus, työoikeus, ympäristöoikeus ja kauppaoikeus kun taas julkisoikeuteen kuuluu vero-oikeus, rikosoikeus, prosessioikeus, kansaisvälinenoikeus, valtiosääntöoikeus ja hallinto-oikeus.

 Moraali säätelee yhdessä elämistä kaikissa ihmisyhteisöissä.  Se määrittää, mikä on hyvää ja oikein.